Tiesitkö, että tulevaisuudessa vegaanitkin voivat syödä kananmunan valkuaista? Sitä nimittäin osataan jo valmistaa bioreaktoreissa – siis synteettisesti, ilman jälkeäkään kanasta.
Entä tiesitkö, että kaupasta ostamasi mansikkajogurtin tai -karkin värjäämiseen on käytetty kirvoja? Kanarian saarilla ja Perussa kasvatetaan tiettyä kirvalajia (kokenillikirva, Dactylopius coccus), josta eristetään punaista väriainetta, karmiinia, E-koodiltaan E120.
Elintarvikekemia on tulevaisuuden ala – kaikki syövät.
KE05-kurssin opiskelijat saivat kurkistaa elintarvikekemiaan perjantaina 26.4., kun Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston johtaja, professori Marina Heinonen vieraili oppitunnilla.
Marina Heinosen esitys herätti paljon keskustelua.
Hän oli tuonut mukanaan erilaisia elintarvikkeita, joita opiskelijat pareittain tutkailivat. Marina kertoi hauskasti ja mielenkiintoisesti ruoan aineosien tutkimisesta ja uusien ruoantuottamismenetelmien kehittämisestä. Hän mursi myyttejä mm. ”pahoista” E-koodeista ja lisäravinteiden terveellisyydestä. Hän kertoi, miksi sellaiset pullat eivät ruskistu uunissa, joissa sokeri on korvattu fruktoosilla tai muulla makeuttamisaineella ja miksi rasvaton maito ei pysy vaahdotettuna kovin kauaa.
Elintarvikekemia on tulevaisuuden ala – kaikki syövät.
Heinonen kertoi myös ruoka-aineiden toksiineista: miksi ei kannata syödä vihertävää perunaa tai raakaa tomaattia, ja miksi pavut kannattaa liottaa ja korvasienet kuivata tai ryöpätä. Mammojen perimätieto ei ole siirtynyt kovin hyvin nykysukupolville, mistä kertoo viime vuosien sienimyrkytysten kasvanut määrä. Voisimme välttää monet ruuansulatusvaivat, jos tietäisimme paremmin, mitä suuhumme panemme. Esimerkiksi vihreä väri perunassa kielii siitä, että siihen on muodostunut liian valoisuuden takia glykoalkaloideja, mm. solaniinia. Raa’assa tomaatissa on tomatiini-nimistä glykoalkaloidia. Nämä aiheuttavat vatsa- tai suolistokipua, ripulia, oksentelua ja hermosto-oireita.
Opiskelijat pääsivät tutkailemaan elintarvikkeiden ravintosisältöjä. He vertailivat mm. rasvattoman maidon ja kaurajuoman proteiini-, rasva- ja sokeripitoisuutta, eri jugurttien sakeuttamisaineita, karkkien sisältämiä E-koodeja – jotka miltei kaikki ovat luonnosta eristettyjä aineita – sekä nyhtökaurapihvien ja jauhelihapihvien proteiinipitoisuutta.
Punaiset Ässämix-karkit on värjätty kirvoista eristetyllä karmiinilla.
Energiajuomissa haitallisinta on kofeiinin määrä ja hammaskiillettä liuottava happamuus.
Lopuksi Marina Heinonen esitteli lyhyesti elintarviketieteiden ja bioanalyytikon koulutusohjelmia, joihin kiinnostuneet voivat tutustua täällä:
kandiohjelma https://youtu.be/GvRqMBMoC_M
maisteriohjelma https://youtu.be/Bl1Sltm7KV0
erään elintarvikekemistin esittely https://youtu.be/JAV9UTokw_w
Kaurajuomassa on yli 2-kertainen määrä proteiinia maitoon verrattuna.
Vaikka opiskelu elintarvikealalla ei kiinnostaisikaan, kannattaa kuunnella Professori Marina Heinosen kansantajuista tarinointia Yle1-kanavalta tulleesta ohjelmasarjasta ”Kesäherkut kaikilla lisäaineilla”:
Kasvi, koeputki vai majava? http://areena.yle.fi/1-4196188
Munkkia, höyheniä ja selluloosaa http://areena.yle.fi/1-4174650
Luita, ötököitä ja ötököitä http://areena.yle.fi/1-4187990
Juustoa ilman maitoa http://areena.yle.fi/1-4183768
Makkaraa, vettä ja kemiaa http://areena.yle.fi/1-4179352
Teksti ja kuvat: Anni Kukko
MELUA & ASIAA 