Monella loman odotus on varmaankin alkanut ja tuntuu kuin aika matelisi ennen joulua.
Kuinka saada aika kulumaan nopeammin ja hauskemmin?
No minäpä kerron!
Radiotyökurssilaisten aikaansaannos Lähtölaskenta lomaan -podcastsarjan avulla selviät kaamoksen läpi aina lomaan saakka, sillä uusia jaksoja tulee joka päivä.
Melun jouluradio:
Arvoisa juhlayleisö: rehtori, opettajat, sukulaiset, ystävät ja tietenkin tuoreet ylioppilaat.
Filosofi Sartren mukaan “Nuoriso potee koti-ikävää tulevaisuuteen.” Tämä mielessäni pyrin pitämään puheeni mahdollisimman lyhyenä, jotta me kärsimättömät nuoret pääsisimme vihdoin kotiin, omaan tulevaisuuteemme.
Kun vielä hetki sitten istuimme koulun penkeillä odotellen tunnin, päivän, jakson tai lukuvuoden loppua, aika kului kamalan hitaasti. Nyt kun muistelemme tätä kolmen ja puolen vuoden… Tai no oikeastaan kahdentoista ja puolen vuoden taivaltamme, kaikki se tuntuukin menneen ohi silmänräpäyksessä. Maailman ikimuistoisimmassa silmänräpäyksessä.
Ja tässä sitä nyt ollaan: valkolakit päässä ja malttamattomina aloittamaan elämässä uusi luku. Mutta mikä tämä lakki sitten loppujen lopuksi on? Mitä se symboloi? Oma vastaukseni tähän on, että ylioppilaslakki on sekä todistus että lupaus.
Lakki on todistus ahkeruudesta ja periksiantamattomuudesta sekä kaikesta lukiossa oppimastamme. Tunnemme historiaa, kulttuuria ja uskontoja. Ymmärrämme ehkä jotain politiikasta ja taloudesta, molekyyleistä ja alkuaineista. Sääkartat – eivätkä mitkään muutkaan kartat – näytä meille enää vain epämääräisiltä sotkuilta. Tiedämme terveellisistä elämänvalinnoista, vaikka emme aina niitä teekään. Osaamme muutakin kuin keittiöpsykologiaa. Tiedämme mitokondrion olevan solun voimalaitos ja osaamme derivoida vaikka mitä. Osaamme monenlaisia kieliä, ja jotkut meistä jopa pari sanaa ruotsia. Tiedämme toisaalta myös, ettemme tiedä yhtään mitään.
Ennen kaikkea valkolakki on kuitenkin todistus siitä, että osaamme katsoa meitä ympäröivää maailmaa sekä kriittisin silmin että avoimin mielin.
Lakki on lupaus siitä, että käytämme kaikkea oppimaamme vain ja ainoastaan hyvään – sekä muiden että itsemme auttamiseen ja maailman parantamiseen. Pyrimme korjaamaan kohtaamiamme ongelmia ja epäkohtia. Kuuntelemme ja autamme. Emme anna ennakkoluuloille ja turhalla vihalle periksi. Puolustamme meille tärkeitä asioita ja arvoja. Olemme tukena ja turvana läheisillemme kuten he ovat olleet meille kaikkien näiden kouluvuosien ajan. Pitämällä tätä lakkia päässämme lupaamme koko maailmalle, että pyrimme aina olemaan parhaita versioita itsestämme.
Minulla on kunnia kiittää kaikkien tänään Helsingin Medialukiosta valmistuvien puolesta joka ikistä ihmistä, joka on tukenut, auttanut, kuunnellut ja opettanut meitä. Kiitän vanhempia, sisaruksia, ystäviä ja muita läheisiä. Kiitän rehtoreita, sekä Ukko-Pekka Hyvöstä että Pekka Luomaa. Kiitän opettajia, opoja ja koko muuta koulun henkilökuntaa. Ilman teitä valkolakki olisi jäänyt jokaisen uuden ylioppilaan kohdalla vain haaveeksi.
Nyt suuntaamme katseemme tulevaan. Joitakin odottaa pääsykokeisiin pänttääminen, joitakin työelämä. Jotkut lähtevät tutkiskelemaan maailmaa, jotkut löytävät onnensa läheltä kotoa. Jokaisen tie on erilainen, mutta niitä yhdistää yksi asia: meidän on raivattava se itse.
Kiitos, onneksi olkoon ja näkemiin.
Kirjoittanut: Karoliina Edlund
Yhteensä 14 Melun opiskelijaa sekä kaksi opettajaa lähtivät 2.10. viikoksi kohti antiikin ja nykypäivänkin keskusta eli Roomaa. Leirikoulun tarkoituksena oli oppia ennen kaikkea Roomasta sen eri aikakausina aina sieltä kuuluisasta antiikista asti.
Leirikoulun aikana ei ollut perinteistä koulunkäyntiä, mutta oppimista sekä tietojen kehitystä tapahtui siitä huolimatta. Leirikoulussa opittiin muun muassa, ettei Colosseumilla murhattu kristittyjä laajasta harhaluulosta huolimatta. Roomassa tutustuttiin myös Suomen omistamaan hienolla näköalalla varustettuun renessanssin aikaiseen huvila-instituuttiin Villa Lanteen. Lisäksi opittiin todella paljon historiasta! Moni uusi opittu asia oli sellaista, mitä ei normaaleilla kursseilla välttämättä kerrottaisi – siis mahtava tilaisuus.
Koko opiskelijaryhmä koossa opettaja Jarkko Liedeksen kanssa, sillä kuvan otti opettaja Kimmo Päivärinta.
Leirikoulun aikana käytiin Rooman lisäksi myös kahdessa muussa kohteessa: Napolin kautta Pompeijissa ja Vatikaanivaltiossa. Pompeijissa yövyttiin yhden yön verran sekä tutkittiin Pompeijin raunioita tuntikaupalla. Kaivauksilla oli samaan aikaan todella hienoa, mutta myös osittain outoa kävellä.
Vatikaanivaltiossa eli toisin sanoen “Paavin maassa” sen sijaan vietettiin vain pari tuntia tunnetussa Pietarinkirkossa. Kirkkoon mentäessä varsinkin tyttöjen pukeutumisesta oltiin hyvinkin tarkkoja. Polvien ja olkapäiden piti olla visusti peitossa.
Varsinkin nämä kohteet jäivät vahvasti opiskelijoiden mieleen ja monesta tuntui hassulta “vain kävellä” toiseen valtioon.
Ne kuuluisat Pompeijin kaivaukset, jotka olivat ajoittain täynnä turisteja.
Koko matka oli hyvin onnistunut eikä valituksia kuulunut, vaan kaikki olivat iloisin mielin mukana. Toimiva yhteishenki oli mukana koko leirikoulun ajan. Mahtava kokemus opiskelijoille sekä opettajille!
Teksti: Jasmin Tuomi
Kuvat: Kimmo Päivärinta
MELUA & ASIAA 