Month: maaliskuu 2018

Ihanasti pihalla

Pihapuoti on Helsingin Tapanilassa sijaitseva monipuolinen sisustusliike. Mielenkiintoisen Pihapuodista tekee sen monipuolisuus – valikoimassa on niin  keittiökalusteita kuin pientä sisustustavaraa, uutta ja vanhaa.

Marja Laine auttaa ihmisiä mielellään ja kuulee usein palautetta, että puoti on kuin silmien karkkikauppa. Usein asiakkaat jäävät mielellään juttelemaan Laineen kanssa.

Marja Laine kertoo opiskelleensa ensin puusepäksi ja tämän jälkeen verhoilijaksi.

Verhoilijana hän aloitti vuonna 2001 perustamalla oman yrityksen. Muutama vuosi myöhemmin syntyi lämminhenkinen Pihapuoti, jonka idean Marja sai koristetyynyistä.

Alunperin myymälä sijaitsi Punavuoressa kauniilla sisäpihalla. “Se  sai nimekseen Pihapuoti, kun ihmisille oli kerrottava, että pihalla sijaitsee puoti”, Laine kertoo iloisena. Myöhemmin Pihapuoti muutti Tapanilan tehdasalueelle, jota Marja kuvailee saman tyyliseksi kuin teurastamon alue, mutta vain pienemmässä mittakaavassa. Marja pitää miljöötä epätavanomaisena, mutta samalla vanha talo on hänen mielestään ihana. 
Juuri nyt Marjan lempituotteisiin kuuluvat vanhat taulunkehykset ja apteekkipullot.

 

 

 

 

Pihapuodissa myydään kaikkea keittiöstä kylpyhuoneeseen ja puutarhaan, sisustustavaroita unohtamatta. Puodista on mahdollista ostaa jopa keittiökaappeja, joita tehdään mittatilaustyönä yhteistyössä Mittapuu-yrityksen kanssa. Puodissa on myytävänä myös käsintehtyjä tavaroita.

Pihapuoti myy myös kausituotteita. Pääsiäisenä ja jouluna on teemaan sopivia tuotteita. Menneen kauden tuotteita ei kuitenkaan hävitetä tai laiteta alennukseen, vaan ne jäävät taustalle uusien tavaroiden sekaan. Ideana se, että ihmiset voivat ostaa esimerkiksi samaa sarjaa vuodenajasta riippumatta. Uusia tavaroita tulee yleensä keväisin ja syksyisin, mutta joitakin uutuuksia tulee myös  pitkin vuotta.

Alkuviikon Marja kertoo tekevänsä verhoilutöitä;  keskiviikkosta lauantaihin hän pyörittää Pihapuotia. Puoti on avoinna iltaisin, sillä se on todettu parhaiten toimivaksi ajaksi. “Eivät ihmiset ehdi päivisin käydä ostoksilla, kun he käyvät töissä”, kauppias pohtii. Lisäksi lähellä sijaitsevat muut myymälät ovat tarkoituksellisesti samaan aikaan avoinna, jotta ihmiset voivat käydä samalla reissulla useammassa myymälässä.

 

Teksti: Heidi Oinonen ja Tuuli Hauta-aho

Kuvat: Heidi Oinonen

 

Äidinkielen tekstitaidon koe – onneksi viimeinen!

 

Äidinkielen tekstitaidon ylioppilaskoe pidettiin 12.2.2018

Viimeisen kirjallisen äidinkielen tekstitaidon kokeen jälkeen tunnelma on hieman tyrmistynyt.

Abiturientti Otso Aunola pitää koetta haastavana, sillä tehtävät oli vaikeasti muotoiltu. Ennen tekstitaidon koetta Otso luotti maalaisjärkeensä sekä tunnilla opeteltuihin asioihin. Salissa hän vietti neljä tuskallista tuntia epäröiden vastauksiaan. Hän koki analysointitehtävät erityisen haastaviksi, sillä tehtävänannot olivat hänen mielestään epäselviä.

Äidinkielen opettaja Sari Kuohukoski on sitä mieltä, että perinteinen tekstitaidon koe on hyvä päättää tähän. Hänen mielestään koe ei enää mittaa oppilaiden osaamista oikealla tavalla. Sari toivoo tulevaisuuden äidinkielen kokeen palaavan äidinkielen ydinasioihin, kuten kirjoittamiseen, luetun ymmärtämiseen sekä ajattelutaitoihin. Sari sanoo, että tämä oli yksi hankalimmista kokeista pitkään aikaan. Hän kuitenkin kannustaa kirjoittajia luottamaan itseensä. Kursseilla on harjoiteltu paljon ja kaikkiin tehtäviin pystyi kyllä hyvin vastaamaan, jos oli kursseilla ollut aktiivinen ja harjoitellut kunnolla.

Abiturientti Niko Ruokonen on helpottunut. Hän ei osallistunut äidinkielen kokeeseen vaan on menossa S2-kokeeseen.Hänen mielestään kokeiden välinen ero on suuri, sillä S2-kokeessa on vähemmän kirjoittamista, kun taas äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa painotetaan juuri kirjoitustaitoa. Niko on hyvin valmistautunut omaan kokeeseensa ja on optimistinen sen suhteen.

 

Näytönpaikka on 12.3. 2018, jolloin kirjoitetaan sekä S2-koe että äidinkielen esseekoe.

 

Teksti: Tuuli Hauta-aho ja Niko Ruokonen.