Joitakin viikkoja sitten D-siiven vessa oli läpikotaisin täytetty poliittisilla tarroilla. Ei mennyt aikaakaan, kun tarrat poistettiin.
Koulun vessat ovat saaneet opiskelijoiden ansiosta uudet ilmeet. Välitunnilla vessassa käydessään voi seinillä huomata erilaisia poliittisia kannanottoja. Esimerkiksi D-siivessä vessan peiliä ehtivät koristaa reilun viikon ajan poliittiset tarrat.
Koulun vessojen seinät ovat osa suurta sotatannerta. Eri aatteiden aktivistit käyvät kilpaa keskenään – kumman tarrat säilyvät seinällä pisimpään. “Refugees Welcome” -tarrat ja “Good night red/right side” -tarrat ovat varsin yleisiä, ja aatteiden vastustajat rapsuttavat kynsillään seinistä irti. Halusimme selvittää, mikä on tarrojen liimaamisen salaisuus ja miksi sitä harrastetaan.
Poliittinen keskustelu on nuorten keskuudessa varsin yleistä. Lukiolaiset alkavat olla iässä, jossa yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lähellä sydäntä, joten kynnys tarrojen liimaamiseen on matala. Siivoojat sen sijaan näkevät valtavan vaivan irrottaessaan tarroja vessojen seinistä irti.
Useimmiten seinien tilaa valtaavat fasismia, rasismia ja lihansyöntiä vastustavat tarrat, mutta myös maahanmuuttokriittiset ja suvaitsevaisuutta kyseenalaistavat tarrat ovat saaneet näkyvyyttä.
Tarroja ei liimata ainoastaan koulun vessoihin. On olemassa selviä tarra-aktivistien “eettisiä sääntöjä” siitä, minne poliittisia tarroja lätkitään. Esimerkiksi käytävillä ja muissa julkisissa tiloissa tarroja ei näy ollenkaan. Poikkeus tapahtuu, kun astutaan koulun ulko-oven toiselle puolelle. Esimerkiksi koulumme lipputangot ovat erittäin “tarra-aktiivista” aluetta. Viime viikot niitä ovat korostaneet koristanut uusnatsistisen järjestön, PVL:n tarrat.
Kysyimme PVL:n mielipidettä ja saimme vastaukseksi, että poliittisten ristiriitojen esille tuominen katukuvassa on tärkeää, sillä ne provosoivat ajattelemaan. Samaan vastaukseen oli saatu myös mahdutettua muutama linkki Vastarintaliikkeen julkaisemiin artikkeleihin ja päivittelyä siitä, kuinka suomalaiset eivät lue tarpeeksi vaihtoehtomedioita. Voimme siis huomata, että tarrojen liimauksella on selvä vaikutus: näkyvyyden tavoitteleminen.
Melkein vastakkaisesta päädystä poliittista kenttää saimme kuitenkin samoilla linjoilla olevan vastauksen: Vasemmistonuorten tiedottaja, Niko Peltokangas, kertoi, kuinka kyseinen järjestö on ollut myös mukana tarra-aktivismissa ja kannattaa sitä, mutta ei hyväksy muun muassa liikennemerkkien tai opasteiden peittämistä tarroilla. “Esimerkiksi muutama vuosi sitten julkaisimme antifasistisia tarroja, jotka suunniteltiin oikean kokoisiksi peittämään natsien tarrat”, hän kertoo. Peltokangas muistutti, että tärkeä osa tarra-aktivismia on myös omien tavaroiden koristeleminen aktivismitarroilla.
Onko tarra-aktivismi suuri pahe? Se on kysymys, jota jokaisen kannattaa miettiä. Suurin osa opiskelijoista ei näe vessoissa olevien kannanottojen haittaavan mitään. Ensimmäisen vuoden opiskelija, medialinjalainen Senni Tarvainen sanoo, ettei ole kiinnittänyt tarra-aktivismiin ollenkaan huomiota ja että se ei häntä ainakaan haittaa. On aivan eri asia, kohdistuuko tarrojen liimaaminen julkisille, näkyville paikoille vessojen ulkopuolelle.
Peltokangas kertoo tarroista tulevan palautteen olevan todella vähäistä. “Enemmän olen kuullut, että vaaleissa ehdolla olevat ovat saattaneet saada palautetta, jos omaa vaalitarraa on näkynyt tyhmissä paikoissa”, hän toteaa. Puolestaan PVL:n aktiivi kertoi palautteen tarra-aktivismista olevan näkyvää. “Haminassa poliisi jopa julkaisi hiljattain kahden miehen kuvat vain siksi, koska heidän epäiltiin levittäneen materiaaliamme”, hän voivottelee.
Tarrojen liimauksella liikutaan todella harmaalla alueella. Julkisella paikoilla laki ei kiellä tarrojen liimaamista, elleivät tarrat/mainokset aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Suomen laki kieltää töhrintään soveltuvien aineiden hallussapidon julkisilla paikoilla, mutta tarra on paikoittain helposti poistettava. Koulussa kuitenkin pätee järjestyssäännöt, joissa tarra-aktivismi kielletään.
“7.2 Erilaisten esitteiden ja mainosten levittämiseen koulussa tarvitaan rehtorin tai asiaa tuntevan opettajan hyväksyminen.” Lähde: Opinto-opas 16/17
Koulun lipputangoissa käydään aktiivista tarrasotaa. Esimerkiksi uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tarra liimattiin “Eat nazis now” -tarran päälle.
Teksti ja kuvat: Nuutti Ruotsalainen ja Timo Väisänen
MELUA & ASIAA 