Month: huhtikuu 2015

Medialukion musikaalissa uskallettiin hypätä tuntemattomaan



Läpi kaaoksen ja yhteistyön on vihdoinkin päästy tähän hetkeen: Helsingin medialukion musikaalin “Huomaa minut!” viimeinen näytös on juuri alkamassa. Katsojat odottavat musikaalin alkua innolla, mikä ei tosiaankaan ole ihme: tätä musikaalia on kovalla työllä suunniteltu kuukausia ja siitä on kuullut paljon keskustelua opiskelijoiden keskuudessa jo monia viikkoja. Monien käytävillä kuultujen positiivisten palautteiden jälkeen odotukset ovatkin hyvin korkealla, mutta jo heti ensimmäisten repliikkien jälkeen tietää, että tuskin tulee pettymään.

Hyvin monipuoliset ja erilaisia tunteita välittävät tanssit ja laulut onnistuvat luomaan mediastudioon tunnelman, joka tempaa katsojan alusta lähtien täysillä mukaan musikaalin maailmaan. Myös erilaiset valoefektit, savukone ja tilan hyödyntäminen muualtakin kuin päänäyttämöltä auttavat luomaan näytelmän tunnelmasta aidon ja entistä mukaansatempaavan.

Mitä kaikkea on kuitenkin koettu ennen tähtihetkeä? Musikaalin parissa puuhannut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Kuohukoski kertoo projektin olleen ajoittain haastava. “Nuoret eivät kestä kaaosta varsinkaan koeviikon aikana”, hän sanoo. Myös ajankäytön kanssa tuli ongelmia, sillä treenit täytyi sovittaa sopiviksi koulun aikatauluun. Opettajille tuli myös ajoittain huolia opiskelijoiden jaksamisesta, sillä musikaalin lisäksi heidän piti hoitaa myös paljon omia koulutöitä.

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta musikaali oli kuitenkin kaikille mahtava ja antoisa kokemus, joka tullaan muistamaan vielä pitkään. “Parasta oli opiskelijoiden kohtaaminen ja heihin kunnolla tutustuminen, mihin ei normaalisti ehdi näin suuressa koulussa”, Sari Kuohukoski kertoo. Musikaalissa näyttelevät Akseli Rouvari (Henkka) ja Camilla Sinisalo (Henkan äiti) toteavat porukan sekä siinä vallitsevan yhteishengen olleen parasta koko musikaalissa. “Kaikki olivat todella taidokkaita siinä mitä tekivät ja täysin sydämellä mukana projektissa”, Akseli kertoo.

Musikaaliprojekti toteutettiin suurimmaksi osaksi oppilasvoimalla. “Opettajat näyttivät suuntaa, mutta oppilaat käyttivät omaa ilmaisua ja näyttelivät miten näyttelivät”, Akseli kertoo. “Joissain kohdissa olisi voinut kuitenkin käyttää enemmän oppilaiden mielipiteitä”, sanoo Camilla.

Mielenkiintoisinta musikaalin teossa oli kuitenkin sen tietynlainen hetkisyys ja se, kuinka siinä uskallettiin yhdessä porukalla hypätä täysillä tuntemattomaan. “Kukaan ei oikeastaan tiennyt kuinka tämä koko projekti tulee päättymään”, Sari toteaa.

Entä sitten katsojien mielipide? Reetta Isomäki kertoo näyttelijöiden olleen erittäin taidokkaita ja laulujen olleen hyviä. Miinuksena hänelle oli kuitenkin se, että juoni oli hänen mielestään hieman sekava.

Esityksen päätyttyä näyttelijät astelevat lavalle viimeisen kerran katsojien aplodien saattelemina. Musikaali on nyt ohi ja kaikki lähtevät mediastudiosta iloisin mielin. Tämä kokemus tullaan muistamaan varmasti vielä pitkään.

 

Teksti: Amanda Mandell ja Saana Turja

Kuvat: Amanda Mandell

Kaikki taide syntyy kaaoksesta – matka Melun musikaalin kulisseihin

Huomaa minut! on Helsingin medialukion oppilasvoimin toteutettava musikaaliproduktio, jonka ensi-ilta on maanantaina 13.4. Juoni sisältää koskettavan kasvutarinan nuoresta Henkasta, joka joutuu vaikeiden valintojen eteen.

musikaali

Valot välkkyvät ja ovi käy. Ihmiset supisevat keskenään ja tavaroita liikutellaan edestakaisin. Mitä tapahtuu? Vastaus on yksinkertainen: musikaali tapahtuu. Monen kuukauden työn jälkeen olemme vihdoin valmiita. Olemme valmiita esiintymään.

Kaikki alkoi tyhjästä paperista. Kukaan ei tiennyt, mistä musikaali tulisi kertomaan tai millaisia päähenkilöt tulisivat olemaan. Pala palalta kokonaiskuva alkoi kuitenkin pikkuhiljaa hahmottua. Lavasteita tuli päivä päivältä lisää. Lauluja ja sanoituksia alkoi syntyä. Hahmot alkoivat elää harjoitusten myötä ja välillä näyttelijät joutuivatkin muistelemaan omia nimiään enemmän kuin roolihenkilöiden.

Harjoitukset näyttivät ensin täydeltä kaaokselta, mutta yhteistyöllä homma alkoi toimia. Mitä olisikaan musikaali ilman huutoa ja satunnaista vajaamiehitystä?

Kokonaisuudessaan musikaali on ollut kokemus. Kokemus, joka on opettanut. Mitä se on opettanut? Sen näette tänään!

Teksti: Tanja Huttunen

Kuva: Sonata Uesa

 

Taksvärkillä kerättiin rahaa Nepalin kouluihin

Kuva: Ilari Lovio / KIOS

Kuva: Ilari Lovio / KIOS

Helsingin medialukion tämän lukuvuoden taksvärkkipäivää viettiin 9. maaliskuuta. Keräykseen osallistui 309 opiskelijaa. Opiskelijat osallistuivat keräykseen 15 euron lahjoituksella, ja yhteensä saimme kokoon 4635 euroa.

Keräyksen tuotto toimitetaan kolmelle koululle Nepaliin kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOS:in yhteistyökumppani INSEC:in kautta. Keräyksen tuotolla autetaan nepalilaisia lapsia saamaan paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja parantamaan lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille!

Teksti: Riitta Kilpeläinen

Kuva: Ilari Lovio / KIOS

Medialukiolaiset autoja pyörittelemässä

Autolabra1ok

Jo useita vuosia kestänyt yhteistyö Helsingin medialukion ja Ammattikorkeakoulu Metropolian välillä jatkui taas neljännen jakson lopulla, kun FY5-kurssilaiset vierailivat Metropolian autotekniikan laboratoriossa Kalevankadulla. Vierailua isännöivät laboratorioinsinööri Teemu Laine ja projekti-insinööri Harri Miinin, joiden opastuksella määritimme alkajaisiksi kokeellisesti auton kiertohitausmomentin.

Suzuki-merkkinen henkilöauto ajettiin katosta riippuvaan telineeseen. Opiskelijavoimin häkki autoineen saatiin heilahtelemaan painopisteen kautta kulkevan pystysuuntaisen akselin ympäri. Heilahdusajat määritettiin viiden heilahduksen sarjoista, kun autossa oli vain kuljettaja ja kun auto oli lastattu viidellä henkilöllä.

Mittaustulosten käsittelyä varten siirryimme kerrosta ylemmäksi luokkatilaan, jonka perällä sattui olemaan latauksessa samassa talossa kehitellyn sähköauton akkupaketti. Electric RaceAbout -auto (E-RA) saa voimansa neljästä sähkömoottorista – yksi kullekin pyörälle. Autolla on osallistuttu menestyksekkäästi kansainvälisiin kilpailuihin ja viime kesänä sillä ajettiin liikenteeseen rekisteröityjen sähköautojen nopeusennätys 281 km/h.

Autolabra2ok

Mutta takaisin Suzukin hitausmomentteihin! Autolaboratoriossa tehdyn opinnäytetyön ja insinööri Teemu Laineen ohjeilla saimme tulokseksi noin 1300 kgm2, kun autossa oli vain kuljettaja. Viiden hengen kuormalla hitausmomentti oli 24 % suurempi, mikä varmasti vaikuttaa auton ohjattavuuteen. Täysi auto on toisaalta suoralla tiellä vakaampi ajettava, mutta toisaalta se ei mutkissakaan reagoi herkästi ohjausliikkeisiin. Formula 1 -autoissa kuulemma ennen kisaa säädetään auton hitausmomenttia siirtämällä lisäpainoja lähemmäs painopistettä tai siitä kauemmaksi sen mukaan, miten mutkikas rata on ajettavana.

Autolabra3 copy

Tasapainotuskoneen äärellä insinööri Harri Miinin kertoi meille renkaiden tasapainotuksesta. Jos renkaan massa on jakautunut epätasaisesti pyörimisakselin eri puolille, rengas ”pomppii” ajossa. Tämä staattinen epätasapaino saadaan korjattua lisäämällä koneen määrittämä massaero akselin vastakkaiselle puolelle. Renkaaseen voi kuitenkin vielä jäädä dynaamista epätasapainoa, kun massa jakautuu väärin renkaan sisä- ja ulkosyrjälle. Dynaaminen tasapaino tuntuu ikävänä ”ravistuksena” ratissa saakka. Tämänkin saimme korjattua sijoittamalla sopivat lisäpainot koneen ehdottamiin kohtiin.

Töiden lomassa kuulimme myös muusta autolaboratorion toiminnasta. Hallissa näimme mm. Nuuskija-auton, joka on liikkuva ilmanlaadun tutkimuslaboratorio. Viereisessä kylmälaboratoriossa voidaan säästä riippumatta testata ajoneuvojen, moottorien ja akkujen käyttäytymistä kipakassa pakkasessa. Näiden testien tuloksia näkyy säännöllisesti esimerkiksi Tekniikan Maailmassa.

Metropoliassa suunnitellaan nyt nykyisen toimipisteverkoston tiivistämistä neljään kampukseen. Myös autotekniikan laboratorio siirtynee parin vuoden kuluessa uusiin tiloihin Myyrmäkeen. Sinnehän pääseekin sitten Medialukiosta näppärästi uutta Kehärataa pitkin!

Teksti ja kuvat: Tiina Hyvärinen